Yrittäjien aamukahvit Ekamissa 17.5.2017

Aiemmin keväällä tapasin Kotkan yrittäjien uuden puheenjohtajan Sirpa Kantola-Pakkasen. Sirpa oli kiinnostunut ammatillisen koulutuksen uudistumisesta ja lakimuutosten vaikutuksesta yrittäjän oppisopimukseen. Päätimme yhdessä, että yrittäjien aamukahvit on loistava tapa saada kerrottua tulevista muutoksista ja yrittäjien kouluttautumismahdollisuuksista kiireisille yrittäjille. Tapahtuma järjestettiin toukokuussa, mutta sen markkinointi aloitettiin jo maaliskuussa. Hoidimme markkinoinnin Facebookin, yrittäjäjärjestöjen jäsenkirjeiden ja puskaradion avulla.

Sirpa Kantola-Pakkanen korosti omassa avauspuheessaan yrittäjien kouluttautumisen tärkeyttä ja merkitystä yrityksen hyvinvoinnille. Se on yhtä tärkeää kuin henkilöstön ammattitaidon kehittäminen. Koska ammatillisen koulutuksen laki on vasta käsittelyvaiheessa, keskityin omassa puheenvuorossani kertomaan yleisesti oppisopimuksesta ja esittelemään yrittäjien yleisesti suosimia koulutusvaihtoehtoja.

Terhi Kunelius Timo Teippi Ky:stä kertoi omista opiskelukokemuksistaan oppisopimusopiskelijan näkökulmasta. Hän suorittaa yritysjohtamisen erikoisammattitutkintoa ja kertoi, että hänen opiskelunsa myötä koko heidän yrityksensä toiminta kehittyy.

yrittajien_aamiainen_ekamissa

Aamukahveille osallistui yhteensä 17 henkilöä, Sirpan mukaan huomattavasti enemmän kuin yleensä. Ja mikä parasta, kaikki osallistujat olivat aidosti kiinnostuneita oppisopimuskoulutuksesta ja vapaamuotoisessa tilaisuudessa syntyi keskustelua sekä pöytäkunnittain että koko porukan kesken.

yrittajien_aamupala_ekamissa

Kokoustila Albatrossissa on aivan mielettömän hienot merimaisemat, valitettavasti ne eivät välity näistä kuvista pilvisen sään vuoksi. Saimme luotua pienellä vaivalla lämminhenkisen tilaisuuden, josta vieraat eivät olisi malttaneet lähteä päivän töihin. Olemmekin jo sopineet seuraavien aamukahvien järjestämisestä yrittäjille Oppisopimusviikolle.

Susanna Eerola ekami_logo
Ekamin projektikoordinaattori
OpsoDiili Etelä-Suomi

Töitä tekemällä puualan ammattilaiseksi

verkkoon-1-740x609

Rebwar ”Repe” Zurar opiskelee Stadin aikuisopistossa puusepäksi oppisopimuksella.

Käytännön työn hän oppii työskentelemällä Helsingin Tapanilassa sijaitsevassa Laatikkokaupassa. Viime jouluna neljä vuotta täyttänyt liike valmistaa ja myy suomalaisesta puusta tehtyjä tuotteita jakkaroista tuoleihin ja laatikkoihin niin yksityis- kuin yritysasiakkaille. Liikkeen omistaja Kirsi Pitkänen toimii Repen työpaikkaohjaajana. Hän ohjaa ja opastaa Repeä työpaikalla. He tutustuivat toisiinsa jo viisi vuotta sitten.Repe valmistaa monenlaisia puutuotteita Laatikkokauppaan.

– Työkokeilusta lähdettiin. Tavattiin yhden ystävän kautta ja halusin antaa Repelle mahdollisuuden kokeilla miltä tämän alan hommat tuntuvat, Kirsi kertoo.

tuotteita

Repe valmistaa monenlaisia tuotteita laatikkokauppaan.

Ensin Repe opetteli korjaamaan ja kunnostamaan ovia ja ikkunoita, koska Kirsillä on myös ovi- ja ikkunakorjaamo. Siinä Repe kehittyi vähitellen taitavaksi osaajaksi.

– Me tehtiin monta isoa urakkaa yhdessä. Minä olen opettanut Repelle kaiken mitä tiedän ja lisäksi isäni on opettanut kaiken mitä hän tietää, Kirsi virkkoo ja jatkaa:

– Sitten päädyttiin perustamaan Laatikkokauppa ja sehän me on luotu Repen kanssa kahdestaan alusta asti.

Käytännön osaaminen suuntasi oppisopimukseen

Oppisopimukseen Repe ja Kirsi päätyivät Tapanilan kivijalkaliikkeen perustamisen yhteydessä:

– Kun perustettiin kivijalka ja lähdettiin viemään sitä pidemmälle, päätettiin myös, että Repelle täytyy saada paperit siitä, mitä hän osaa, ja toki myös lisää oppia.

– Oppisopimus on ihan paras, koska pystyn käytännön töillä suorittamaan ammatin. Minulle on tosi vaikeaa istua vaan koulussa ja kuunnella, Repe lisää.

– Toiveissa oli, että koulutus olisi sellaista, jossa Repe saa uutta oppia ja aikaisempi osaaminen huomioidaan. Turha on lähteä oppimaan semmoista, mitä on tehnyt jo neljä vuotta työkseen. Eli ne asiat, mitä me ei tehdä Laatikkokaupalla, ne opitaan koulussa. Ja se puolestaan laajentaa repertuaaria myös meille, Kirsi kertoo.

Kiitosta suomen kielen tuesta

Kirsi ja Repe ovat puhuneet alusta asti keskenään vain suomea, mikä on auttanut Repen suomen kielen oppimista. Repe onkin kehittynyt siinä huimasti, mutta tarvitsee vielä tukea mm. lukemisessa. Kerran viikossa Laatikkokaupalla käykin Stadin aikuisopiston suomen kielen opettaja, Inkeri Jääskeläinen. Sekä Repe että Kirsi ovat innoissaan tehokkaasta kielituesta:

– Kun selvisi, että Repellä on oppimisvaikeuksia, ne huomioitiin juuri niin kuin pitää. Suomen kielen opettaja tukee ja ohjaa Repeä pääsemään virallisesta kielikokeesta ja teoriakokeesta läpi. Niin kauan tehdään töitä.

Toiveissa monityönantajamalli oppisopimukseen

Promokuva Rebwarista. KUVA: Niina Stolt

Kirsin mielestä on hienoa, että oppisopimuksessa opiskelija oppii tekemällä oikeita työtehtäviä. Opiskelijalle pitää antaa vastuuta. Hän myös peräänkuuluttaa monen työnantajan mallia oppisopimukseen. Se laajentaisi osaamista, kun voisi oppia eri asioita eri työnantajien palveluksessa.

Stadin aikuisopistossa monityönantajamalli on mahdollista toteuttaa: Oppisopimuksen voi solmia usean työnantajan kanssa, mikä mahdollistaa monipuoliset työtehtävät ja riittävän työajan myös pienissä yrityksissä. Lue lisää monen työnantajan mallista tästä (pdf-tiedosto).

Repe on suorittanut osan näytöistä tänä keväänä. Teoriaopinnot jatkuvat taas elokuussa. Opinnot kestävät yhteensä kaksi vuotta. Jatkossa hän siirtynee osakkaaksi Laatikkokauppaan, joten tulevaisuus näyttää työntäyteiseltä.

Tutustu Laatikkokaupan verkkosivuihin sekä Facebook– ja Instagram-tileihin.

Lue lisää puusepän koulutuksesta.
Lue lisää oppisopimuksesta.

Kirjoittaja: Anna Linna, projektisihteeri, Stadin aikuisopisto
Alkuperäinen kirjoitus:  Stadiosaa.fi (23.5.2017)

Osaamis- ja työelämäperusteisuus uudistaa ammatillisen koulutuksen

Riina_Nousiainen_img_196

Kuvaaja: Liisa Valonen

Hallituksen esityksen mukaan vuonna 2018 voimaan tuleva toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi on puhututtanut kevään aikana. Miten uudistus vaikuttaa oppisopimuksen toteuttamisen arjen käytäntöihin? 

Eduskunta käsittelee reformia huhti-kesäkuun aikana. Päätöksiä odotellessa tiedustelimme Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n* Riina Nousiaisen mietteitä reformista ja sen vaikutuksista. STTK:n koulutuspoliittisena asiantuntijana Nousiaisen toimenkuvaan kuuluu koulutuspoliittinen edunvalvonta ja sen tavoitteiden koordinointi yhdessä jäsenliittojen kanssa erityisesti ammatillisen perus- ja aikuiskoulutuksen sekä korkeakoulutuksen osalta. Hän on kuulunut ammatillisen koulutuksen reformin seurantatyöryhmään, joten hän on seurannut reformin etenemistä tiiviisti.

Uusi tutkintojärjestelmä luo ketteryyttä ja joustavuutta

Tutkintojärjestelmän kehittämistä on työelämässä odoteltu pitkään, Nousiainen kertoo. Työelämän uudet osaamistarpeet ratkaistaan yksilöllisillä koulutuspoluilla, jotka pohjautuvat tarkoituksenmukaisuuteen. Tutkintojen lisäksi voidaan suorittaa esimerkiksi myös tutkinnon osia. Näin pyritään lisäämään koulutuksen osaamis- ja työelämälähtöisyyttä sekä luomaan mahdollisuuksia yhdistää oppilaitoksessa ja työpaikalla tapahtuvaa oppimista.

Koulutussopimus väylänä oppisopimukseen

Koulutussopimus voi olla onnistuessaan tärkeä ennakkojakso oppisopimukselle. Kokonaisuuden toimiminen niin opiskelijan kuin työpaikan näkökulmasta on onnistumisen kannalta välttämätöntä. Koulutus- ja oppisopimuksen hyödyntäminen tulisi olla käytännössä joustavaa:

– Toivottavasti koulutussopimusmalli tuo oppisopimusta entistä paremmin nuorten saataville, toimii sillanrakentaja ja madaltaa yritystenkin kynnystä hyödyntää ammatillista koulutusta. Tämä ei kuitenkaan toteudu automaattisesti, Nousiainen huomauttaa.

–Työpaikoille tarvitaan selkeät pelisäännöt, joilla turvataan opiskelijoiden asema työpaikalla ja ehkäistään mahdollisia väärinkäytöksiä kuten jatkuvasti tiettyjen tehtävien teettäminen opiskelijoilla.

Paljon onkin tekemistä etenkin viestinnällisesti siinä, että suuntaviivat saadaan välitettyä koulutuksenjärjestäjien ja työnantajien välillä.

Vastaako tavoitetila työelämän tarpeisiin?

Toisaalta vahvasti tavoitetila edellä alkaneessa lainvalmistelussa ei ole Nousiaisen mukaan tarpeeksi kuultu työelämän tarpeita ja odotuksia:

– Mitä jos työpaikoilla ei olekaan mahdollisuutta ottaa nykyistä enemmän opiskelijoita? Mitä sitten tapahtuu? Se [tavoitetila] on niin vahvasti rakennettu, että sopii vain toivoa, että työelämästä löytyy rahkeita. Opiskelijoiden laadukas ohjaaminen sitoo myös työpaikan resursseja.

Vaikka työpaikoilla ja aidoissa työtehtävissä opiskelu lisäisikin opiskelijan arvoa työmarkkinoilla, on monilta isoilta työnantajilta tullut kannanottoja, ettei ole resursseja vastaanottaa enempää opiskelijoita.  On syytä muistaa, ettei yhtäkään opiskelijaa tai työnantajaa velvoiteta vastaanottamaan eikä tarjoamaan koulutus- tai oppisopimuspaikkoja.

Vaarana sosiaalinen ja maantieteellinen eriarvoistuminen  

Leikkausten suhteen Nousiainen olisi toivonut vähintäänkin porrastamista.  Kun uusi rahoitusmalli palkitsee tutkinnoista ja niiden syntymisestä, mikä on kannuste koulutuksenjärjestäjälle pitää huolta niistä heikoimmista, jotka tarvitsevat eniten esim. moniammatillista tukea? Vaarana voi olla, että luisutaan kauemmas tasa-arvoisen koulutusjärjestelmän tavoitteesta. Nousiainen pelkää, että myös alueellinen eriarvoisuus saattaa kasvaa, kun eri puolilla maata koulutuksen saatavuus heikkenee:

– Aika fakiireja saavat koulutuksenjärjestäjät olla, että tehostavat toimiaan ja samalla panostavat siihen, että otetaan koppi myös kaikkein heikoimmassa asemassa olevista nuorista.

Onko tavoitteena tuottaa mahdollisimman nopeasti tutkintoja ja osaavaa työvoimaa työmarkkinoille vai toimiiko ammatillinen koulutus myös kasvatuksellisena ja sosiaalistavana instituutioina?

Pelisäännöt ja arviointia tarvitaan

Henkilökohtaisen opintopolun rakentaminen vaatii niin opiskelijalta kuin työnantajalta uudenlaista panostusta. Nousiainen peräänkuuluttaakin selkeitä pelisääntöjä työpaikoille erilaisten sopimusten toteuttamisesta.

Koulutuksenjärjestäjä tehtävä on toimia portinvartijana, joka näkee niin kokonaisuuden työpaikalla kuin opiskelijan edellytykset oppia. Työpaikalla tapahtuvaa oppimista tuleekin lähivuosien aikana arvioida siten että, mikä toimii ja mikä ei ja mihin suuntaan pitää kehittää.

Anna Linna ja Saku Lehtinen

Stadin aikuisopisto, Työelämä- ja oppisopimuspalvelut

*Toimihenkilökeskusjärjestö STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 17 jäsenliittoa ja noin 520 000 jäsentä. Sen tavoitteena on ”menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia”. (Lähde: STTK:n verkkosivut)

Oppisopimus.fi:n viestinnästä ja onnistumisista

Heti alkuun terveiset Suomen oppisopimuskoulutuksen järjestäjät ry:n kevätseminaarista (30.­–31.3.) ja kiitokset järjestäjille sekä puhujille. Allekirjoittaneet ovat olleet monen muun kanssa loppuviikon Jyväskylässä kuuntelemassa puheenvuoroja oppisopimuskoulutuksen nykytilasta ja etenkin tulevaisuudesta.

Tuoreita kuulumisia oppisopimusväelle toi mm. Opetus- ja kulttuuriministeriön talouspäällikkö Pasi Rentola ja opetusneuvos Mari Pastila-Eklund. Myös me pääsimme ääneen ja esittelemään OpsoDiili-koordinaatiohankkeessa saavutettuja tuloksia. Tuumittiin, että ne on hyvä kerrata vielä myös tässä blogissa. Mielellään luettaisiin myös muiden kuulumisia (edellä kirjoittaneiden lisäksi) ja yhteenvetoja tähän asti tehdystä sekä tulevasta.

Kanavat kasvussa

OpsoDiili-koordinaatiohankkeen yhtenä tavoitteena on oppisopimuskoulutuksen brändin kirkastaminen ja viestinnän kehittäminen. Koordinaatiohankkeen aikana oppisopimukselle on perustettu virallinen valtakunnallinen nettisivu Oppisopimus.fi ja sosiaalisen median kanavat: Facebook, Instagram, YouTube ja Twitter, joiden sisällöntuotannosta vastaamme. Oppisopimus.fi löytyy myös LinkedInistä. Kanavien rakentaminen on ollut pitkäjänteistä työtä, joka on alkanut tuottaa tulosta tasaisena seuraajamäärän kasvuna.

Työtehtäviin sosiaalisessa mediassa on kuulunut mm. maksetun mainonnan tekeminen ja muu käyttäjien aktivointi, kuten edelleen jatkuva Osaavat ihmiset -kampanja. #Osaavatihmiset kannustaa oppisopimuksen parissa olevia opiskelijoita, työnantajia, työpaikkaohjaajia ja oppisopimustoimijoita laittamaan hashtagin sisältäviä kuvia pienen tarinan kanssa Instagramiin. Tarkoituksena on kerätä hashtagin alle kattava kuvakollaasi, joka näyttää millaisia kasvoja oppisopimuksen takana oikein on. Laittakaa myös omia kuvianne näkyville!

Sosiaalisen median sisällöntuotantoon kuuluu oleellisena osana myös videoiden tekeminen. Tällä hetkellä suosituimmaksi videoksi on noussut helmikuussa Vierumäellä kuvattu liikunnan ohjauksen opiskelija Essin haastattelu, jota on katsottu Facebookissa yhteensä 1400 kertaa.

Oppisopimustoimijoita on kannustettu myös omaan sisällöntuotantoon ja aktiiviseen viestimiseen mm. webinaarien avulla. Viimeisimmässä webinaarissa käsiteltiin Facebook-mainontaa ja seuraavissa perehdytään some-suunnitelman tekemiseen ja kuvankäsittelyyn. Tulevat webinaarit löydät Facebookin OpsoDiili-ryhmästä ja Digiloikkaajat-ryhmästä. Jos et ole jo mukana ryhmissä, liity ihmeessä!

Tiedottamisen puolella tehtäviin on kuulunut mm. kannanotot reformiin, joita räätälöimme ja lähetimme kaikille suurimmille puolueille erikseen.

Tavataan tapahtumissa

Syksyn 2016 onnistumisiin kuului 12 paikkakunnalla järjestetty Innostu unelmista -kiertue, joka toi yhteen ura- ja opiskeluvalintoja miettivät 16­–29-vuotiaat nuoret, oppisopimustoimijat ja paikalliset kasvuyritykset. Kiertueen aikana tavoitettiin upeasti 4500 nuorta ja tunnelmiin voi palata Youtubessa.

Alkukesän ja syksyn aikana järjestetään opintoja päättäville 2. asteen opiskelijoille suunnatut Muutoksia-valmennukset. Työkaluja työelämään siirtymiseen ja oman jutun löytämiseen annetaan kohtaamisissa yhteensä viidellä eri paikkakunnalla, verkkovalmennuksessa ja yhteisessä tapaamisessa Jyväskylässä Oppisopimusviikolla. Lisätietoja valmennuksista on tulossa nettiin pian.

Loppuvuoden suurin koko hankeperheen yhteinen rutistus tuleekin olemaan valtakunnallinen Oppisopimusviikko 9.-13.10.2017, jonka aikana järjestetään tapahtumia ympäri Suomen ja nostetaan oppisopimusta esille myös mediassa. Viikko on parhaillaan rakenteilla ja lisätietoja tulee niin oppisopimus.fi-sivuille kuin tapahtumasivulle Facebookiin. Ilmoittaudu mukaan jo nyt!

Tutustu linkkeihin

Tämä blogikirjoitus on täynnä linkkejä, joista voit käydä tutustumassa tekemisiimme. Osan olet varmasti jo katsonut ja jotain voi olla kurkkaamatta. Kuten Jyväskylän seminaarissakin monesti todettiin, maailma ja oppisopimuskoulutus muuttuu väistämättä, mutta viestintää tarvitaan aina. Jos mieleen tulee kysyttävää tai ideoita, miten haluaisitte hyödyntää OpsoDiili-koordinaatiohankkeessa tehtyjä asioita omissa hankkeissanne tai toiminnassanne yleisesti niin ottakaa rohkeasti yhteyttä .

Kevätterveisin,

Susanne Forsberg, projektipäällikkö
Riina Stén, projektikoordinaattori
Minna Immonen, projektikoordinaattori

Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda

Uussuomalainen palapeli

Maahanmuuttaja, pakolainen, turvapaikan hakija, kiintiöpakolainen, turvapaikan saanut… On maahanmuuttajia ja maahanmuuttajia, mutta millä statuksella kukin on Suomessa. Osa on tullut töihin tai avioliiton kautta Suomeen. Ulkonäkökään ei kerro kaikkea.

Tässäpä sitä on ihmetelty ja opittu uutta MyOppis-hankkeen alkumetrit. Positiivisen yllätyksen on tuonut se, miten runsas joukko toimii maahanmuuttajien apuna ja tukena. Osa toimii työnsä puolesta ja osa vapaaehtoisuuden pohjalta. Vastaanottokeskus ja sen jälkeen kotoutumiseen liittyvät palvelut ovat sitä virallista puolta. Kotikunnan löytymisen jälkeen maahanmuuttajalle kuuluvat kaikki normaalit kuntalaisen palvelut. Toimijoina on myös lukuisa joukko erilaisia hankkeita. Hankkeiden harmina on usein lyhytkestoisuus ja hankehenkilöiden vaihtuvuus. Vapaaehtoistoimintaa ovat erilaiset ystävätoiminnat ja kohtaamispaikat. Kaikkia yksityishenkilöitä ja heidän panostaan kotoutumiseen ei osaa arvatakaan!

Miten maahanmuuttajat selviävät tässä kaikessa palvelujen ja aktiviteettien viidakossa? Entä tämä suomalaisten valtava innostus hoitaa kaikki asiat netin kautta? Monesti erilaisten tukien hakeminen sähköisesti on vaikeaa suomea äidinkielenään puhuvillekin. Mitä palveluja sinulle kuuluu? Entä sinulle? Osaatko suomea vai tyssääkö opiskelu ja työnteko siihen?

Ammatillisen koulutuksen reformin jälkeen koulutus on sujuvaa. Aiemman osaamisen entistä huolellisempi huomioiminen, henkilökohtainen opintopolku ja kielitietoinen opetus tuovat joustoa opintojen aloittamiseen ja toivottavasti myös työllistymiseen. Toivottavasti myös koulutuksen rahoitus ihan oikeasti mahdollistaa täsmäopintojen suorittamisen. Siis ihan oikeasti niin, että koulutuksen järjestäjän kannattaa tehdä yksityiskohtaiset henkilökohtaiset osaamisen kehittämissuunnitelmat jokaiselle. Rahoituksen ja järjestämisluvan mukaisten opiskelijamäärien vähetessä pessimisti helposti ajattelee, että maahanmuuttajat jäävät jalkoihin. Kannattaako koulutuksen järjestäjän nähdä vaivaa, jos opiskelupaikat täyttyvät muutenkin?

Ammatillisen koulutuksen muutosten jälkeen on tulossa maakuntauudistus, joka vaikuttanee kotoutumiskoulutusten järjestämiseen. Jatkuva muutos on siis edelleen totta. Palapelin palat ovat pahasti levällään ja mukana on paloja useammasta pelistä. Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen totesi, että kotouttamisen onnistuminen ratkaisee sen, onko lasku maahanmuuttajista positiivinen vai negatiivinen. Maahanmuuttajien ohjauksessa tarvitaan nyt erityistä toivon näkökulmaa ja vankkaa tahtotilaa Suomeen kotoutumisen onnistumiseksi.

MyOppis hankeverkostoon kuuluvat Oulun seudun koulutuskuntayhtymän lisäksi, Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä, Rovaniemen koulutuskuntayhtymä, Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä, Ammattiopisto Luovi ja Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos.

Virpi Virtanen
Projektityöntekijä
Kpedu, Keski-Pohjanmaan Oppisopimustoimisto

 

Etelä-Karjalassa oppilaitosyhteistyön uusia kokeiluja

Saimaan ammattiopisto Sampo, Saimaan ammattikorkeakoulu Saimia ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT) tuovat yrityksille tietoa työvoiman hankkimisesta ja erilaisten opiskelijatöiden teettämisestä. Oppilaitoskolmikolla on loppusuoralla yhteinen Opiskelijaosaamista tarjolla -kiertue Etelä-Karjalassa.

Kiertue tuli tarpeeseen. Koulutusreformin myötä on yhä tärkeämpää, että Sampon opiskelijat pääsevät tekemään käytännön töitä työelämään. Oppisopimus, työssäoppiminen ja asiakastyöt tukevat tätä ja niistä on molemminpuolinen hyöty sekä opiskelijalle, että työnantajalle. Saimiassa ja LUT:ssa on myös panostettu siihen, että opiskelijat pääsevät hyödyntämään oppimiaan asioita myös käytännössä. Tämän myötä opiskelijat lisäksi tutustuvat paikallisiin yrityksiin ja sitoutuvat alueeseen paremmin. Sampossa, Saimiassa ja LUT:ssa opiskelijoita on yhteensä 13 000, joten osaamista löytyy monenlaiseen työhön. Työnantajat voivat välittää myös työpaikkailmoituksia opiskelijoille oppilaitosten kautta.

opiskelijaosaamista

Opiskelijaosaamista tarjolla -tilaisuus Lemillä.

Tähän mennessä oppilaitokset ovat kiertäneet yhdeksässä kunnassa aamukahvitilaisuuksissa sekä yhdessä lounastilaisuudessa. Tilaisuudet ovat tavoittaneet yli 120 työnantajaa, minkä tuloksena opiskelijat ovat saaneet erilaisia töitä. Tilaisuuksissa yrittäjillä on ollut selkeitä haasteita ja kehityskohteita, joihin opiskelijoiden osaamisen hyödyntäminen on sopinut. Hannu Tuomela Niskan Hydrauliikka ja Raskasosa Oy:ltä osallistui tilaisuuteen Imatralla ja suosittelee tapahtumaa myös muille yrittäjille:

– Opiskelija on aloittanut muun muassa selvittämään, miten tiedonkulkua voisi parantaa tilausten käsittelyssä. On hienoa, kun opiskelija on mukana antamassa uusia näkökulmia toimintatapoihimme.

Kiertue on toteutettu oppilaitosten yhteishankkeena. Tilaisuuksien järjestämisessä ja markkinoinnissa Etelä-Karjalan Yrittäjät ja sen paikallisyhdistykset ovat olleet suuri apu. Kiertuetta ovat tukeneet lisäksi Etelä-Karjalan kauppakamari, Wirma Lappeenranta ja Imatran seudun Kehitysyhtiö.

Pauliina Papunen

Projektipäällikkö, Saimaan ammattiopisto Sampo

Lisätietoa kiertueesta: http://edusampo.fi/tietoa_samposta/tulevat_tapahtumat/loyda_tulevaisuuden_timantit_-_opiskelijaosaamista_tarjolla

OpsoDiili mukana juhlistamassa 60-vuotiasta Euroopan sosiaalirahastoa

investointejaihmisiin

Investointeja ihmisiin –teemalla 60-vuotiasta taivaltaan juhliva Euroopan sosiaalirahasto keräsi yhteen yli 20 hankehelmeä.

OpsoDiili oli mukana levittämässä oppisopimuksen ilosanomaa ja juhlistamassa 60-vuotiasta Euroopan sosiaalirahastoa (ESR) Vanhalla ylioppilastalolla Helsingissä torstaina  16.2.2017. OpsoDiilin ohella mukana oli parikymmentä muuta sosiaalirahaston rahoittamaa hankehelmeä.

Näytteilleasettajien hanke-esittelyjen ohella Maarit Tastulan juontama tilaisuus sisälsi keskusteluja muun muassa erilaisista koulutusväylistä, osallisuudesta ja osattomuudesta sekä Suomen työelämästä. Tämän lisäksi taidetta tarjosivat Pop & Jazz Konservatorion Tom Efrati ja Eveliina Lähdevuori, läänintaiteilija Mertsi Lindgren ja laulutaiteilija Jasmin Helmi sekä Eemi Jämbäck ja Vilma Suuraho Sirkus Magentasta. Ravintola Loop tarjoili tilaisuuden osallistujille herkullista naposteltavaa hävikkiruoasta.

OpsoDiilin ständillä oppisopimustietoa jakoivat Susanne Forsberg, Riina Stén, Minna Immonen ja Saku Lehtinen.