Aina voi ottaa opiksi – Ison-Britannian oppisopimusjärjestelmään tutustumassa

Sain mahdollisuuden tutustua Ison-Britannian oppisopimusjärjestelmän saloihin 8. – 11.3.2016 välisen ajan. Ajatus Britanniaan lähdöstä tuli kollegaltani koulutustarkastaja Kirsti Hakoniemeltä, joka kertoi kahdella tarkastajalla olevan mahdollisuuden lähteä kansainväliseen asiantuntijavaihtoon. Kirsti toimii Omnian oppisopimustoimistossa oppisopimusopiskelijoiden kansainvälisten vaihtojen koordinaattorina. Hän tiesi kertoa, että voisimme saada rahoituksen asiantuntijavaihtoon Erasmus+ -ohjelman kautta. Mukaan matkalle lähti yrittäjä/työpaikkaohjaaja Katja Hautala, joka toimii rakennusalalla.

Iso-Britannia valikoitui kohdemaaksi Kirstin tutustuttua Keudan kansainvälisten asioiden tilaisuudessa Cathryn Henry -nimiseen brittinaiseen, joka on toiminut paikallisten oppisopimusasioiden parissa jo vuosien ajan. Hänellä on koulutuskonsultointiin keskittynyt yritys OneDegree Development. Kohdepaikkakunnaksi tuli Hertfordshire, joka sijaistee noin tunnin ajomatkan päässä Lontoosta.

Henry järjesti meille tiiviin ohjelman, joka alkoi tiistaiaamun vierailulla Hertfordshiren County Counciliin. County Councilissa tapasimme mm. aikuissosiaalityössä toimivan Paul Rainbown, joka kertoi miten he aikoinaan yrittivät tehdä oppisopimuksesta ja sosiaalialasta houkuttelevampaa. Rainbow kollegoineen meni sinne, missä nuoret olivat eli esimerkiksi musiikkifestivaaleille. Lobbaus tuotti tulosta, sillä nykyisellään sosiaalialalle on vuosittain noin 60 hakijaa, joista 10 – 15 otetaan mukaan. Valmistumisprosentit ovat hyviä. Pääasiassa sosiaalialan oppisopimusopiskelijat ovat Britanniassa 16 – 24-vuotiaita. Ison-Britannian oppisopimusjärjestelmä eroaa sikäli Suomesta, että heillä opinnot etenevät tasoittain aina level 1:stä level 9:ään saakka. Level 1 on hieman vastaava kuin Suomen oppisopimuksen ennakkojakso ja kestää vuoden. Tuona aikana opiskelijat eivät saa varsinaista palkkaa, vaan maakuntahallinto maksaa heille tukea 107 puntaa viikossa.

Intensiivinen keskustelu County Councilissa.

Level 1:ssä opiskelijat saavat erityistä ”huolenpitoa”, sillä heidän työpaikoillaan käy County Councilin työntekijä kaksi kertaa viikossa varmistamassa, että asiat rullaavat. Mikäli opiskelija ei jatka oppisopimuksella level 2:lle, tulee julkisen sektorin puolesta ”jälkihoito” eli nuoren kanssa yhdessä kartoitetaan muita vaihtoehtoja.

Monet edellä mainituista asioista ovat melko samanlaisia meillä Suomessakin; esimerkiksi ei-työsopimussuhteinen ennakkojakso ja oman polun löytäminen jokaiselle. Eroja taas löytyy muiden muassa siinä, että Suomessa opinnot eivät etene ”leveleittäin” aina korkeakouluopintoihin saakka, vaan näyttötutkinnot perustuvat tutkinnon osien suorittamiseen ja korkeakouluihin on erilliset haut. Yksi suurimmista eroista löytynee palkkausjärjestelmästä. Britanniassa on erikseen oppisopimuspalkat, kun taas Suomessa oppisopimusopiskelijoille kuuluu maksaa työehtosopimuksen mukaista palkkaa.  Minimioppisopimuspalkka Britanniassa on vain 3 puntaa tunnilta, mikä sai meidän suomalaisten silmät hieman pyörimään. Yleinen minimipalkka siellä on 7,40 puntaa tunnilta.

Tiistaina vierailimme myös Pizza Hutissa, jossa tapasimme ketjun oppisopimusasioista vastaavan Barry McNamaran.  McNamara kertoi edellisvuoden toukokuussa aloitetusta ohjelmasta, jolla haettiin oppisopimusopiskelijoita Pizza Hutiin. Ohjelma oli menestys, sillä 67 paikkaan oli peräti 4000 hakijaa. Pizza Hutin osalta houkuttelevuutta lisäsi varmasti myös se, että talossa on mahdollisuus edetä uralla aina level 2 house serverin food production tehtävistä manageriksi. Noin 80 % oppisopimusopiskelijoista jää taloon opintojen päätyttyä. Pizza Hutin keskusteluissa nousi esille, että Britanniassa oppisopimuksen minimityötuntimäärä viikossa on 16, kun Suomessa se on 25. Palkkaus lähtee heillä noin 4 punnasta, mutta kasvaa kokemuksen karttuessa. Pizza Hutin tietopuoliset opinnot ovat vain ja ainoastaan verkossa, lähiopetuspäiviä ei ole. Uusi tieto meille suomalaisille oli myös se, että Britanniassa voi ikään kuin ”ostaa” omia tutkintoja ja tutkinnon osia. Myös Pizza Hutilla on omia tutkintoja, jotka ovat paikallisten koulutusviranomaisten virallisesti hyväksymiä.

Barry McNamara (keskellä) kollegoineen, vasemmalla Pizza Hutin 16-vuotias oppisopimusopiskelija.

Barry McNamara (keskellä) kollegoineen, vasemmalla Pizza Hutin 16-vuotias oppisopimusopiskelija.

Britanniassa oppisopimuksen maine on parantunut matkan varrella ja sen suosiota on boostannut entinen pääministeri Gordon Brown, joka itse tapasi oppisopimustoimijoita. Britannian opetusministeriö on myös kutsunut työnantajia round table -keskusteluun, jolla on innostettu yrityksiä työllistämään oppisopimusopiskelijoita. Britanniassa ajatellaan, että työnantajan pitää olla tuntea hallitsevansa prosessin ja olevansa sen ”herra”. Ero Suomeen on se, että meillä ehkä enemmänkin lähdetään järjestelmän luomista edellytyksistä. On myös todettava, että Britannian oppisopimuksen käytön lisääntymisen taustalla on hallituksen voimakas tahtotila asian suhteen. Grodon Brownin aloittamaa työtä jatkaa nykyinen pääministeri David Cameron, joka haluaa nostaa oppisopimusten määrän nykyisestä 2,5 miljoonasta 3 miljoonaan. Suomessa julkinen keskustelu tuntuu keskittyneen tällä hetkellä lähinnä koulutussopimukseen.

Vierailumme kolmas päivä alkoi käynnillä Watford Borough Councilissa, jossa tapasimme Tina Fulcherin, paikallisen ”Apprenticeship Ambassadorin” eli eräänlaisen oppisopimuksen sanansaattajan, joka järjestää nuorille rekrytapahtumia ja on ollut luomassa työnantajien networkiä. Fulcherin mukaan Britanniassakin on vielä tekemistä oppisopimukseen kohdistuvien asenteiden suhteen, vaikkakin koko ajan ollaan menossa parempaan suuntaan. Borough Council pystyy tarjoamaan oppisopimuspaikkoja mm. siivoojille, kiinteistönhoitajille ja merkonomeille. Tapasimmekin tsekkiläislähtöisen oppisopimusopiskelija Hannan, joka opiskelee liiketalouden tutkintoa Borough Councilissa. Vilkaisu hänen tutkinnon osiinsa paljasti, että Britanniassa liiketalouden tutkinnossa painotetaan erityisen paljon viestinnän taitoja. Siellä ei Suomen tavoin puhuta tutkinnon osien suorittamisesta, vaan jokainen kerää opintojen aikana portfolioita.

Fulcherin mukaan hänen Britannian työelämän suurimpia haasteita ovat ihmisten mielenterveysongelmat, joita on peräti joka neljännellä britillä. Esimiehille järjestetäänkin erityistä mielenterveyskoulutusta ongelmien kohtaamiseen ja ratkaisujen etsimiseen.

Cathryn Henry (vas.), Terhi Haapaniemi (keskellä) ja Katja Hautala Watfordissa.

Cathryn Henry (vas.), Terhi Haapaniemi (keskellä) ja Katja Hautala Watfordissa.

Torstaina iltapäivällä suuntasimme Cathryn Henryn johdolla matkamme paikalliseen työ- ja elinkeinotoimistoon Hertfordshire Local Enterprise Partnershipiin, jossa tapasimme Norman Jennings -nimisen henkilön. Jennings piti meille kattavan esityksen Ison-Britannian ja erityisesti Hertfordshiren alueen työ- ja elinkeinotoiminnasta. Hertofordshire on vaurasta aluetta, jolla on hyvin pieni työttömyysaste: alle 2 %. Alueella on paljon biotieteiden, median ja insinööritaitojen osaamista. Ajoittain haasteena onkin työvoiman saaminen, ei niinkään työpaikkojen löytyminen.

Norman Jennings esittelee lukuja.

Norman Jennings esittelee lukuja.

Syynä Hertfordshiren menestykselle Jennings piti yrittäjämyönteistä ilmapiiriä. Alueen talous lepää pitkälti pienten yritysten harteilla. 95 % alueen yrityksistä työllistää alle viisi henkilöä. Haasteena onkin saada nämä pienyritykset ottamaan oppisopimusopiskelijoita. Toisaalta alueella tulee pohtia myös oppisopimusopiskelijoiden palkkoja, sillä matalapalkkaiset alat eivät houkuttele vauraan alueen nuorisoa hakeutumaan oppisopimukseen.

Vierailumme viimeisenä päivänä pääsimme käymään paikallisessa rakennusalan yrityksessä Interserve Construction Ltd:ssä, jossa tapasimme oppisopimusasiantuntija Hannah Fairin. Yrityksessä voi suorittaa rakennus- ja puhtaanapitoalan tutkintoja aina perustutkinnoista korkea-asteen tutkintoihin. Fairilla oli hieman erilainen käsitys alueen työllisyystilanteesta kuin edellispäivän viimeisessä vierailupaikassamme, sillä hän sanoi kutakin oppisopimuspaikkaa kohden olevan noin 40─50 hakijaa. Fair epäili tosin, että yrityksen hyvä maine työnantajana kasvattaa hakijamäärää. Työntekijöitä he ovat löytäneet aina helposti. Monet työntekijöistä ovat maahanmuuttajataustaisia ja tutkinnosta riippuen hakijoilta edellytetään tiettyä kielitaitotasoa. Puhtaanapidon tehtävissä kielitaitotason ei edellytetä olevan yhtä korkea kuin rakennusalalla.

Hannah Fair (vas. ylhäällä) kertoo näkemyksiään oppisopimustoiminnasta.

Hannah Fair (vas. ylhäällä) kertoo näkemyksiään oppisopimustoiminnasta.

Fair istuu paikallisessa ”National Board of Apprenticeship”issä, joka olisi vapaasti suomennettuna oppisopimustoimikunta. Toimikunta luo suuntaviivoja Ison-Britannian oppisopimusjärjestelmälle ja vastaa tutkinnon perusteista. Toisin kuin Suomen tutkintotoimikunnissa, on Britanniassa edustettuna vain työnantajapuolen edustajat.

Ylipäätään järjestelmiemme suurin ero on siinä, että Britannian järjestelmä on hyvin työnantajalähtöinen, kun Suomen järjestelmä palvelee enemmänkin opiskelijaa. Suomessa paljon parjattu byrokratia ei noussut matkamme aikana kertaakaan esille Britannian järjestelmässä.

Valtava merkitys oppisopimuksen suosiossa Britanniassa on ollut sillä, että sekä edellinen että nykyinen hallitus ovat edistäneet sitä voimakkaasti ja sen lisäämiseen on ollut yhteinen, konkreettinen, tahtotila. Britanniassa oppisopimusta pidetään nuorten opiskelumuotona, kun taas meillä Suomessa oppisopimusopiskelijoiden keski-ikä on edelleen 41 vuotta. Eroja löytyy myös minimiviikkotuntityömäärässä, tietopuolisen opetuksen järjestämisessä ja määrässä sekä tutkintojen rakenteissa. Merkittävin eroavaisuus lienee kuitenkin palkkauksessa, koska Britanniassa on erillinen oppisopimuspalkka.

Meillä Suomessa oppisopimuspaikkojen välitystoiminta ja opiskelijoiden rekrytointi on vielä suhteellisen vähäistä. Britanniassa ollaan tässä suhteessa edistyneempiä ja heillä on käytössään maanlaajuinen sivusto https://www.findapprenticeship.service.gov.uk/apprenticeshipsearch , josta voi etsiä kattavasti ilmoitettuja oppisopimuspaikkoja. Lisäksi oppisopimusasiat ovat kouluissa aktiivisesti esillä ja ammatillisissa oppilaitoksissa on rekrytapahtumia. Uskon, että Suomessakin samansuuntainen toiminta tulee lisääntymään jo olemassa olevien nuorilletoita.fi -sivuston ja MOLin sivuilla olevien oppisopimuspaikkojen lisäksi.

Lähdössä matkamme viimeisestä vierailupaikasta

Lähdössä matkamme viimeisestä vierailupaikasta 🙂

Terhi

Terhi Haapaniemi

koulutustarkastaja

Omnian oppisopimustoimisto

terhi.haapaniemi(at)omnia.fi,

puh. 040 126 7213

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s