Francisco rakensi onnistuneesti polun työelämään X+Y-oppisopimuksella

Francisco Lucena Piiroinen valmistui viime jouluna Stadin ammattiopistosta talonrakentajaksi korjausrakentamisen suuntautumisvaihtoehdosta. Oppisopimuksella loppuun suoritettu tutkinto poiki työpaikan samasta yrityksestä valmistumisen jälkeen.

Oppisopimukseen Francisco päätyi opinto-ohjaajan ehdottamana. Tätä ennen hän oli opiskellut noin vuoden verran rakennusalaa Stadin ammattiopistossa, jonne oli puolestaan siirtynyt toisesta oppilaitoksesta. Aikaisemmin hän ei ollut tiennyt oppisopimuksesta juuri mitään muuta kuin nimellisesti. Hän kuitenkin innostui oppisopimuksesta, koska koki oppivansa parhaiten tekemisen kautta.

– Kun pääsee tekemään erilaisia hommia ja oikeita töitä, se on parempi kuin koulussa. Koen, että on hyödyllisempi ja muillekin kyllä suosittelen, Francisco sanoo.

Koulu- ja oppisopimusmuotoisen opiskelun yhdistäminen eli x+y-polku tarjoaa joustavan mahdollisuuden siirtyä oppilaitosmuotoisista opinnoista oppisopimuskoulutukseen. Se sopii omatoimisille ja käytännön töiden kautta parhaiten oppiville opiskelijoille sekä työnantajille, jotka haluavat palkata nuoria alan perusosaajia ja kouluttaa uusia tekijöitä alalle ja oman yrityksen tarpeisiin.

Käytännön kokemuksen ja osaamisen kartuttaminen oli Franciscolle tärkeää. Toki myös työstä saatava palkka toimi motivoivana tekijänä oppisopimuksen valintaan:

– Palkka ei ollut korkea, mutta parempi kuin opintotuki, Francisco kertoo.

Työpaikan etsiminen vaati sinnikkyyttä

Franciscolla aikaisempia yrityskontakteja ei ollut, joten hän sai ryhmänohjaajaltaan ehdotuksia sopivista rakennusalan yrityksistä. Puolentoista kuukauden etsimisen jälkeen hän sai positiivisen vastauksen Rakennus Oy Antti J. Aholasta: Oppisopimus voitaisiin aloittaa heti kesän jälkeen syksyllä.

Paperit oppisopimuksen aloittamisesta allekirjoitettiin syksyllä Franciscon, yrityksen ja Stadin aikuisopiston Työelämä- ja oppisopimuspalveluiden välillä. Yrityksessä oli aiemminkin ollut oppisopimusopiskelijoita, joten prosessi oli työnantajalle tuttu.

Oppisopimuksessa opiskelija etsii työpaikan lähtökohtaisesti itse, mikä on usein haastavin ja aikaa vievin vaihe koko prosessissa. Monilla varsinkin peruskoulun vasta lopettaneilla ei omia yrityskontakteja välttämättä ole. Työpaikan etsiminen vaatiikin aktiivista hakemusten lähettämistä ja yrityksiin soittamista.

Töissä kaikki sujui hyvin

Oppisopimus vaatii kaikilta osapuolilta – niin opiskelijalta, oppilaitokselta kuin työpaikalta – soljuvaa yhteistyötä ja viestintää. Franciscon mukaan yhteistyö toimi kaikin puolin moitteettomasti. Vastaanotto myös työpaikalla oli hyvä. Uusiin ihmisiin ja tehtäviin tutustuessa asiat loksahtivat paikoilleen lähes automaattisesti:

– Kaikki sujui jotenkin liiankin täydellisesti, Francisco ihmettelee.

Työpaikalla työpaikkaohjaaja neuvoi Franciscoa päivittäisissä työtehtävissä. Tämän lisäksi työmaamestarin kanssa tehtiin arvioinnit neljän kuukauden välein verkossa. Näin myös digitaalisuus oli olennainen osa yhteydenpitoa ja tutkinnon suorittamista.

Oppisopimuksessa opiskelija suorittaa tutkinnon tai tutkinnon osan pääosin työpaikalla töitä tehden. Työstä maksetaan työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Noin kerran viikossa opiskelija käy alan teoriatunneilla oppilaitoksessa.

Rakennusliikkeessä järjestettiin työtehtäviä joustavasti niin, että Francisco sai myös teoriaopinnot suoritettua työpaikalla. Hän viestitteli Riston kanssa ja lähetti hänelle mm. valokuvia työsuorituksistaan. Risto kävi myös työpaikalla katsomassa ja ohjaamassa. Koulun penkillä oppisopimukseen siirtymisen jälkeen Francisco suoritti pelkästään yrittäjyyskurssin.

Oppisopimus sopii kaikille opintojen vaiheesta riippumatta

Francisco suosittelee oppisopimusta ihan kaikille:

– Jos on todella kova motivaatio, voi tietysti heti tutkinnon alussa hakea työpaikkoja, mutta jos haluaa ensin katsoa millainen tämä ala on ja saada pientä pohjaa siihen, niin suosittelen, että on jonkin aikaa koulussa ja sitten hakee työpaikkoihin ja kokeilee onnea.

Reilun vuoden oppisopimusopiskelun jälkeen Francisco valmistui ja sai jatkaa töitä samassa yrityksessä. Hyvät opiskelukokemukset siivittivät häntä kohti uusia haasteita ja tänä syksynä Francisco aloittaakin opinnot merkonomikoulutuksessa.

Lue lisää talonrakentajan tutkinnosta.
Lue lisää oppisopimuksesta.
Lue lisää x+y-polusta.

Kirjoittajat:

Anna Linna, projektisihteeri, OpsoDiili-hanke
Liisa Neuvonen, projektityöntekijä, HUIPPU-hanke
Sanna Tammi, projektipäällikkö, HUIPPU-hanke

 

Oppisopimusviikko – Tule mukaan!

 

Valtakunnallista Oppisopimusviikkoa vietetään 9.­13.10.2017. Oppisopimusta juhlistetaan verkko- ja paikallistapahtumissa ympäri Suomen.

Lokakuussa ensimmäistä kertaa vietettävän Oppisopimusviikon pääjärjestäjänä toimii OpsoDiili-koordinaatiohanke. Oppisopimusviikossa on mukana myös koulutuksenjärjestäjät ympäri Suomen ja sen virallisena suojelijana toimii opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen. Yhteistyökumppaneina ovat mm. Opetus- ja kulttuuriministeriö, Taloudellinen tiedotustoimisto TAT sekä Suomen Yrittäjät.

Viikkoon osallistuminen

  1. Tietoa viikosta – Liity Facebook-tapahtumiin

Facebookiin on perustettu OpsoDiili-ryhmän alle tapahtuma ”JÄRJESTÄJÄ: Oppisopimusviikko”, joka on tarkoitettu järjestäjien sisäiseksi keskustelun ja tiedottamisen kanavaksi. Mikäli et ole ryhmän jäsen, voit pyytää oikeuksia sivuston kautta. Oppisopimus.fi-yhteisön alaisuudessa oleva tapahtuma ”Oppisopimusviikko 2017” on kaikille avoin ja julkinen tapahtuma, joka on tarkoitettu ulkoiseen viestintään. Järjestäjä voi ilmoittautua halutessaan molempiin. Lisäksi Oppisopimusviikosta tiedotetaan sivulla www.oppisopimus.fi/oppisopimusviikko.

Järjestäjille pidettiin 18.5. webinaari, jonka tallenne löytyy Youtubesta. Oppisopimusviikkoa ennen on luvassa ainakin vielä yksi webinaari, josta tiedotetaan myöhemmin ”JÄRJESTÄJÄ: Oppisopimusviikko” -tapahtumassa.

 2. Järjestäjän opas + muut materiaalit – Lataa maksutta Trellosta

Järjestäjille kirjoitettu 14-sivuinen opas on saatavilla Trellosta. Opas sisältää mm. ideoita tapahtumiin sekä muuta tarpeellista tietoa Oppisopimusviikosta järjestäjän näkökulmasta: https://trello.com/c/ACt1kKsX/161-j%C3%A4rjest%C3%A4j%C3%A4n-opas

Oppisopimusviikkoa varten tehtyjä materiaaleja (esim. tiedotteita ja logot) on Trellossa ja niitä voi vapaasti hyödyntää esimerkiksi omaan markkinointiin: https://trello.com/b/nsIGzB4G/materiaalipankki

  1. Materiaalien tilaus – Tilaa kimpassa ja säästä

Koulutuksenjärjestäjät voivat halutessaan tilata maksullisia materiaaleja Oppisopimusviikkoa varten (esim. heijastimia ja kangaskasseja).

Yhteistilaus 30.6. mennessä. Linkki tilauslomakkeeseen: https://link.webropolsurveys.com/S/F444332A6E93787A

  1. Yhteiset oppisopimusmateriaalit kaikkien hyödyksi

Oppisopimusviikon tehtävänä on myös tuoda koulutuksenjärjestäjiä lähemmäksi toisiaan. Jos organisaatiossanne on tehty oppisopimukseen liittyviä materiaaleja (esim. opettajan opas yms.), voit halutessasi laittaa sen meille sähköpostilla. Käytämme tekemiänne materiaaleja uusien luontiin sekä keräämme niitä yhteiseen materiaalipankkiin.

 

Lataa ja jaa vapaasti Oppisopimus.fi-materiaaleja

  1. Videot Youtubessa

Oppisopimus.fi-kanavalla julkaistut videot on kaikkien käytettävissä. Katso ja laita hyvä kiertämään: https://www.youtube.com/channel/UCERW6f28a1u7gOAxDY-VChA

 

  1. Kuvia sosiaaliseen mediaan

Mukavaa sisältöä oman organisaation somekanaviin saat Oppisopimus.fi:n Instagramissa ja Facebookissa julkaistuista kuvista. Ne on tallennettu myös Trelloon ja niitä saa jakaa vapaasti: https://trello.com/c/VkYsG6cC/157-somekuviin-linkki

Yhteyshenkilö:Projektipäällikkö Susanne Forsberg, OpsoDiili-koordinaatiohanke,
p. 040 174 5618, susanne.forsberg@keuda.fi

Business on Cool -tapahtuma Ekamissa 11.4.2017

Etelä-Kymenlaakson ammattiopiston Kotekon toimipisteessä järjestettiin kaikille avoin yrittäjyyteen kannustava tapahtuma huhtikuussa. Markkinoimme tilaisuutta Ekamissa opiskelijoille ja henkilöstölle. Toimitimme kutsun myös yhteistyöverkostoillemme ja tiedotusvälineille.

yrittäjyyden_superpaiva_koteko

Aamukahvit

Etelä-Kymenlaakson ammattiopiston Kotekon toimipisteessä järjestettiin kaikille avoin yrittäjyyteen kannustava tapahtuma huhtikuussa. Markkinoimme tilaisuutta Ekamissa opiskelijoille ja henkilöstölle. Toimitimme kutsun myös yhteistyöverkostoillemme ja tiedotusvälineille.

aamukahvit_koteko

Alla Pöyrööt-sarjakuvan ehkä tunnetuin hahmo. Liisan luvalla Taidepajan nuoret askartelivat Pöyrööt-hahmoista pöytäkoristeita Business-kahvilaan.

porroot-sarjakuva_koteko

Business-markkinat

Kutsuimme paikalle myös nuorten työllistämiseen ja NY-yrittäjyyteen keskittyneitä yhteistyökumppaneitamme. Omilla standeillaan Business-markkinoille osallistuivat Kotkan-Haminan seudun kehittämisyhtiö Cursor Oy:n aloittavien yrittäjien ja NY-yritysten kanssa toimivat Kalle Kallionpää ja Maarit Koverola. Maaseudun kehittämishdistyksestä eli Leader Seprasta paikalle saapui Kirsi Pohjankoski. Hän keskittyi päivän aikana markkinoimaan nuorille suunnattua hankerahoitusta, nuorten itsensä keksimiin pienimuotoisiin hankkeisiin. TE-toimiston yrityspalveluita edusti Päivi Simpanen. Kotkan Ohjaamo saapui paikalle kolmen henkilön voimin. Ekamista paikalla oli Business-akatemia ja tietysti oppisopimuskoulutuskin näkyi tapahtumassa.

Vetonaula

Julkkispuhujana meillä oli valokuvaaja Jere Hietala, joka puhui aiheesta ”Mitä menestys antaa, mitä se ottaa?”. Jere puhui todella hyvin ja käytti esityksensä tukena omia valokuviaan. Jere on viettänyt lapsuutensa ja nuoruutensa Kotkassa ja ponnistanut täältä maailmanmaineeseen alalla, jossa kilpailu on kovaa ja vain harvat menestyvät.

jeren_puheenvuoro_kotekoNuorten työpajojen nuoret alustivat Jeren puheenvuoroa.

jeren_kasitekartta_kotamiKuvassa Jeren laatima ”käsitekartta”, joka mahdollistaa menestymisen siinä, mitä itse haluaa tehdä.

jere_koteko

Harmillisesti saimme paikalle vain muutamia opiskelijoita, mutta yllätykseksemme Jereä oli kuuntelemassa tosi monta paikallista yrittäjää. Joskus sitä onnistuu ihan vahingossa luomaan yhteyksiä yritysmaailmaan.

Tapahtuma toteutettiin OpsoDiili- ja Imake-hankkeiden yhteistyönä ja myös Otsakorpi-säätiö oli osaltaan mukana mahdollistamassa tapahtumaa.

Susanna Eerola ekami_logo
Ekamin projektikoordinaattori
OpsoDiili Etelä-Suomi

Yrittäjien aamukahvit Ekamissa 17.5.2017

Aiemmin keväällä tapasin Kotkan yrittäjien uuden puheenjohtajan Sirpa Kantola-Pakkasen. Sirpa oli kiinnostunut ammatillisen koulutuksen uudistumisesta ja lakimuutosten vaikutuksesta yrittäjän oppisopimukseen. Päätimme yhdessä, että yrittäjien aamukahvit on loistava tapa saada kerrottua tulevista muutoksista ja yrittäjien kouluttautumismahdollisuuksista kiireisille yrittäjille. Tapahtuma järjestettiin toukokuussa, mutta sen markkinointi aloitettiin jo maaliskuussa. Hoidimme markkinoinnin Facebookin, yrittäjäjärjestöjen jäsenkirjeiden ja puskaradion avulla.

Sirpa Kantola-Pakkanen korosti omassa avauspuheessaan yrittäjien kouluttautumisen tärkeyttä ja merkitystä yrityksen hyvinvoinnille. Se on yhtä tärkeää kuin henkilöstön ammattitaidon kehittäminen. Koska ammatillisen koulutuksen laki on vasta käsittelyvaiheessa, keskityin omassa puheenvuorossani kertomaan yleisesti oppisopimuksesta ja esittelemään yrittäjien yleisesti suosimia koulutusvaihtoehtoja.

Terhi Kunelius Timo Teippi Ky:stä kertoi omista opiskelukokemuksistaan oppisopimusopiskelijan näkökulmasta. Hän suorittaa yritysjohtamisen erikoisammattitutkintoa ja kertoi, että hänen opiskelunsa myötä koko heidän yrityksensä toiminta kehittyy.

yrittajien_aamiainen_ekamissa

Aamukahveille osallistui yhteensä 17 henkilöä, Sirpan mukaan huomattavasti enemmän kuin yleensä. Ja mikä parasta, kaikki osallistujat olivat aidosti kiinnostuneita oppisopimuskoulutuksesta ja vapaamuotoisessa tilaisuudessa syntyi keskustelua sekä pöytäkunnittain että koko porukan kesken.

yrittajien_aamupala_ekamissa

Kokoustila Albatrossissa on aivan mielettömän hienot merimaisemat, valitettavasti ne eivät välity näistä kuvista pilvisen sään vuoksi. Saimme luotua pienellä vaivalla lämminhenkisen tilaisuuden, josta vieraat eivät olisi malttaneet lähteä päivän töihin. Olemmekin jo sopineet seuraavien aamukahvien järjestämisestä yrittäjille Oppisopimusviikolle.

Susanna Eerola ekami_logo
Ekamin projektikoordinaattori
OpsoDiili Etelä-Suomi

Töitä tekemällä puualan ammattilaiseksi

verkkoon-1-740x609

Rebwar ”Repe” Zurar opiskelee Stadin aikuisopistossa puusepäksi oppisopimuksella.

Käytännön työn hän oppii työskentelemällä Helsingin Tapanilassa sijaitsevassa Laatikkokaupassa. Viime jouluna neljä vuotta täyttänyt liike valmistaa ja myy suomalaisesta puusta tehtyjä tuotteita jakkaroista tuoleihin ja laatikkoihin niin yksityis- kuin yritysasiakkaille. Liikkeen omistaja Kirsi Pitkänen toimii Repen työpaikkaohjaajana. Hän ohjaa ja opastaa Repeä työpaikalla. He tutustuivat toisiinsa jo viisi vuotta sitten.Repe valmistaa monenlaisia puutuotteita Laatikkokauppaan.

– Työkokeilusta lähdettiin. Tavattiin yhden ystävän kautta ja halusin antaa Repelle mahdollisuuden kokeilla miltä tämän alan hommat tuntuvat, Kirsi kertoo.

tuotteita

Repe valmistaa monenlaisia tuotteita laatikkokauppaan.

Ensin Repe opetteli korjaamaan ja kunnostamaan ovia ja ikkunoita, koska Kirsillä on myös ovi- ja ikkunakorjaamo. Siinä Repe kehittyi vähitellen taitavaksi osaajaksi.

– Me tehtiin monta isoa urakkaa yhdessä. Minä olen opettanut Repelle kaiken mitä tiedän ja lisäksi isäni on opettanut kaiken mitä hän tietää, Kirsi virkkoo ja jatkaa:

– Sitten päädyttiin perustamaan Laatikkokauppa ja sehän me on luotu Repen kanssa kahdestaan alusta asti.

Käytännön osaaminen suuntasi oppisopimukseen

Oppisopimukseen Repe ja Kirsi päätyivät Tapanilan kivijalkaliikkeen perustamisen yhteydessä:

– Kun perustettiin kivijalka ja lähdettiin viemään sitä pidemmälle, päätettiin myös, että Repelle täytyy saada paperit siitä, mitä hän osaa, ja toki myös lisää oppia.

– Oppisopimus on ihan paras, koska pystyn käytännön töillä suorittamaan ammatin. Minulle on tosi vaikeaa istua vaan koulussa ja kuunnella, Repe lisää.

– Toiveissa oli, että koulutus olisi sellaista, jossa Repe saa uutta oppia ja aikaisempi osaaminen huomioidaan. Turha on lähteä oppimaan semmoista, mitä on tehnyt jo neljä vuotta työkseen. Eli ne asiat, mitä me ei tehdä Laatikkokaupalla, ne opitaan koulussa. Ja se puolestaan laajentaa repertuaaria myös meille, Kirsi kertoo.

Kiitosta suomen kielen tuesta

Kirsi ja Repe ovat puhuneet alusta asti keskenään vain suomea, mikä on auttanut Repen suomen kielen oppimista. Repe onkin kehittynyt siinä huimasti, mutta tarvitsee vielä tukea mm. lukemisessa. Kerran viikossa Laatikkokaupalla käykin Stadin aikuisopiston suomen kielen opettaja, Inkeri Jääskeläinen. Sekä Repe että Kirsi ovat innoissaan tehokkaasta kielituesta:

– Kun selvisi, että Repellä on oppimisvaikeuksia, ne huomioitiin juuri niin kuin pitää. Suomen kielen opettaja tukee ja ohjaa Repeä pääsemään virallisesta kielikokeesta ja teoriakokeesta läpi. Niin kauan tehdään töitä.

Toiveissa monityönantajamalli oppisopimukseen

Promokuva Rebwarista. KUVA: Niina Stolt

Kirsin mielestä on hienoa, että oppisopimuksessa opiskelija oppii tekemällä oikeita työtehtäviä. Opiskelijalle pitää antaa vastuuta. Hän myös peräänkuuluttaa monen työnantajan mallia oppisopimukseen. Se laajentaisi osaamista, kun voisi oppia eri asioita eri työnantajien palveluksessa.

Stadin aikuisopistossa monityönantajamalli on mahdollista toteuttaa: Oppisopimuksen voi solmia usean työnantajan kanssa, mikä mahdollistaa monipuoliset työtehtävät ja riittävän työajan myös pienissä yrityksissä. Lue lisää monen työnantajan mallista tästä (pdf-tiedosto).

Repe on suorittanut osan näytöistä tänä keväänä. Teoriaopinnot jatkuvat taas elokuussa. Opinnot kestävät yhteensä kaksi vuotta. Jatkossa hän siirtynee osakkaaksi Laatikkokauppaan, joten tulevaisuus näyttää työntäyteiseltä.

Tutustu Laatikkokaupan verkkosivuihin sekä Facebook– ja Instagram-tileihin.

Lue lisää puusepän koulutuksesta.
Lue lisää oppisopimuksesta.

Kirjoittaja: Anna Linna, projektisihteeri, Stadin aikuisopisto
Alkuperäinen kirjoitus:  Stadiosaa.fi (23.5.2017)

Osaamis- ja työelämäperusteisuus uudistaa ammatillisen koulutuksen

Riina_Nousiainen_img_196

Kuvaaja: Liisa Valonen

Hallituksen esityksen mukaan vuonna 2018 voimaan tuleva toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi on puhututtanut kevään aikana. Miten uudistus vaikuttaa oppisopimuksen toteuttamisen arjen käytäntöihin? 

Eduskunta käsittelee reformia huhti-kesäkuun aikana. Päätöksiä odotellessa tiedustelimme Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n* Riina Nousiaisen mietteitä reformista ja sen vaikutuksista. STTK:n koulutuspoliittisena asiantuntijana Nousiaisen toimenkuvaan kuuluu koulutuspoliittinen edunvalvonta ja sen tavoitteiden koordinointi yhdessä jäsenliittojen kanssa erityisesti ammatillisen perus- ja aikuiskoulutuksen sekä korkeakoulutuksen osalta. Hän on kuulunut ammatillisen koulutuksen reformin seurantatyöryhmään, joten hän on seurannut reformin etenemistä tiiviisti.

Uusi tutkintojärjestelmä luo ketteryyttä ja joustavuutta

Tutkintojärjestelmän kehittämistä on työelämässä odoteltu pitkään, Nousiainen kertoo. Työelämän uudet osaamistarpeet ratkaistaan yksilöllisillä koulutuspoluilla, jotka pohjautuvat tarkoituksenmukaisuuteen. Tutkintojen lisäksi voidaan suorittaa esimerkiksi myös tutkinnon osia. Näin pyritään lisäämään koulutuksen osaamis- ja työelämälähtöisyyttä sekä luomaan mahdollisuuksia yhdistää oppilaitoksessa ja työpaikalla tapahtuvaa oppimista.

Koulutussopimus väylänä oppisopimukseen

Koulutussopimus voi olla onnistuessaan tärkeä ennakkojakso oppisopimukselle. Kokonaisuuden toimiminen niin opiskelijan kuin työpaikan näkökulmasta on onnistumisen kannalta välttämätöntä. Koulutus- ja oppisopimuksen hyödyntäminen tulisi olla käytännössä joustavaa:

– Toivottavasti koulutussopimusmalli tuo oppisopimusta entistä paremmin nuorten saataville, toimii sillanrakentaja ja madaltaa yritystenkin kynnystä hyödyntää ammatillista koulutusta. Tämä ei kuitenkaan toteudu automaattisesti, Nousiainen huomauttaa.

–Työpaikoille tarvitaan selkeät pelisäännöt, joilla turvataan opiskelijoiden asema työpaikalla ja ehkäistään mahdollisia väärinkäytöksiä kuten jatkuvasti tiettyjen tehtävien teettäminen opiskelijoilla.

Paljon onkin tekemistä etenkin viestinnällisesti siinä, että suuntaviivat saadaan välitettyä koulutuksenjärjestäjien ja työnantajien välillä.

Vastaako tavoitetila työelämän tarpeisiin?

Toisaalta vahvasti tavoitetila edellä alkaneessa lainvalmistelussa ei ole Nousiaisen mukaan tarpeeksi kuultu työelämän tarpeita ja odotuksia:

– Mitä jos työpaikoilla ei olekaan mahdollisuutta ottaa nykyistä enemmän opiskelijoita? Mitä sitten tapahtuu? Se [tavoitetila] on niin vahvasti rakennettu, että sopii vain toivoa, että työelämästä löytyy rahkeita. Opiskelijoiden laadukas ohjaaminen sitoo myös työpaikan resursseja.

Vaikka työpaikoilla ja aidoissa työtehtävissä opiskelu lisäisikin opiskelijan arvoa työmarkkinoilla, on monilta isoilta työnantajilta tullut kannanottoja, ettei ole resursseja vastaanottaa enempää opiskelijoita.  On syytä muistaa, ettei yhtäkään opiskelijaa tai työnantajaa velvoiteta vastaanottamaan eikä tarjoamaan koulutus- tai oppisopimuspaikkoja.

Vaarana sosiaalinen ja maantieteellinen eriarvoistuminen  

Leikkausten suhteen Nousiainen olisi toivonut vähintäänkin porrastamista.  Kun uusi rahoitusmalli palkitsee tutkinnoista ja niiden syntymisestä, mikä on kannuste koulutuksenjärjestäjälle pitää huolta niistä heikoimmista, jotka tarvitsevat eniten esim. moniammatillista tukea? Vaarana voi olla, että luisutaan kauemmas tasa-arvoisen koulutusjärjestelmän tavoitteesta. Nousiainen pelkää, että myös alueellinen eriarvoisuus saattaa kasvaa, kun eri puolilla maata koulutuksen saatavuus heikkenee:

– Aika fakiireja saavat koulutuksenjärjestäjät olla, että tehostavat toimiaan ja samalla panostavat siihen, että otetaan koppi myös kaikkein heikoimmassa asemassa olevista nuorista.

Onko tavoitteena tuottaa mahdollisimman nopeasti tutkintoja ja osaavaa työvoimaa työmarkkinoille vai toimiiko ammatillinen koulutus myös kasvatuksellisena ja sosiaalistavana instituutioina?

Pelisäännöt ja arviointia tarvitaan

Henkilökohtaisen opintopolun rakentaminen vaatii niin opiskelijalta kuin työnantajalta uudenlaista panostusta. Nousiainen peräänkuuluttaakin selkeitä pelisääntöjä työpaikoille erilaisten sopimusten toteuttamisesta.

Koulutuksenjärjestäjä tehtävä on toimia portinvartijana, joka näkee niin kokonaisuuden työpaikalla kuin opiskelijan edellytykset oppia. Työpaikalla tapahtuvaa oppimista tuleekin lähivuosien aikana arvioida siten että, mikä toimii ja mikä ei ja mihin suuntaan pitää kehittää.

Anna Linna ja Saku Lehtinen

Stadin aikuisopisto, Työelämä- ja oppisopimuspalvelut

*Toimihenkilökeskusjärjestö STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 17 jäsenliittoa ja noin 520 000 jäsentä. Sen tavoitteena on ”menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia”. (Lähde: STTK:n verkkosivut)