Osaamis- ja työelämäperusteisuus uudistaa ammatillisen koulutuksen

Riina_Nousiainen_img_196

Kuvaaja: Liisa Valonen

Hallituksen esityksen mukaan vuonna 2018 voimaan tuleva toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi on puhututtanut kevään aikana. Miten uudistus vaikuttaa oppisopimuksen toteuttamisen arjen käytäntöihin? 

Eduskunta käsittelee reformia huhti-kesäkuun aikana. Päätöksiä odotellessa tiedustelimme Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n* Riina Nousiaisen mietteitä reformista ja sen vaikutuksista. STTK:n koulutuspoliittisena asiantuntijana Nousiaisen toimenkuvaan kuuluu koulutuspoliittinen edunvalvonta ja sen tavoitteiden koordinointi yhdessä jäsenliittojen kanssa erityisesti ammatillisen perus- ja aikuiskoulutuksen sekä korkeakoulutuksen osalta. Hän on kuulunut ammatillisen koulutuksen reformin seurantatyöryhmään, joten hän on seurannut reformin etenemistä tiiviisti.

Uusi tutkintojärjestelmä luo ketteryyttä ja joustavuutta

Tutkintojärjestelmän kehittämistä on työelämässä odoteltu pitkään, Nousiainen kertoo. Työelämän uudet osaamistarpeet ratkaistaan yksilöllisillä koulutuspoluilla, jotka pohjautuvat tarkoituksenmukaisuuteen. Tutkintojen lisäksi voidaan suorittaa esimerkiksi myös tutkinnon osia. Näin pyritään lisäämään koulutuksen osaamis- ja työelämälähtöisyyttä sekä luomaan mahdollisuuksia yhdistää oppilaitoksessa ja työpaikalla tapahtuvaa oppimista.

Koulutussopimus väylänä oppisopimukseen

Koulutussopimus voi olla onnistuessaan tärkeä ennakkojakso oppisopimukselle. Kokonaisuuden toimiminen niin opiskelijan kuin työpaikan näkökulmasta on onnistumisen kannalta välttämätöntä. Koulutus- ja oppisopimuksen hyödyntäminen tulisi olla käytännössä joustavaa:

– Toivottavasti koulutussopimusmalli tuo oppisopimusta entistä paremmin nuorten saataville, toimii sillanrakentaja ja madaltaa yritystenkin kynnystä hyödyntää ammatillista koulutusta. Tämä ei kuitenkaan toteudu automaattisesti, Nousiainen huomauttaa.

–Työpaikoille tarvitaan selkeät pelisäännöt, joilla turvataan opiskelijoiden asema työpaikalla ja ehkäistään mahdollisia väärinkäytöksiä kuten jatkuvasti tiettyjen tehtävien teettäminen opiskelijoilla.

Paljon onkin tekemistä etenkin viestinnällisesti siinä, että suuntaviivat saadaan välitettyä koulutuksenjärjestäjien ja työnantajien välillä.

Vastaako tavoitetila työelämän tarpeisiin?

Toisaalta vahvasti tavoitetila edellä alkaneessa lainvalmistelussa ei ole Nousiaisen mukaan tarpeeksi kuultu työelämän tarpeita ja odotuksia:

– Mitä jos työpaikoilla ei olekaan mahdollisuutta ottaa nykyistä enemmän opiskelijoita? Mitä sitten tapahtuu? Se [tavoitetila] on niin vahvasti rakennettu, että sopii vain toivoa, että työelämästä löytyy rahkeita. Opiskelijoiden laadukas ohjaaminen sitoo myös työpaikan resursseja.

Vaikka työpaikoilla ja aidoissa työtehtävissä opiskelu lisäisikin opiskelijan arvoa työmarkkinoilla, on monilta isoilta työnantajilta tullut kannanottoja, ettei ole resursseja vastaanottaa enempää opiskelijoita.  On syytä muistaa, ettei yhtäkään opiskelijaa tai työnantajaa velvoiteta vastaanottamaan eikä tarjoamaan koulutus- tai oppisopimuspaikkoja.

Vaarana sosiaalinen ja maantieteellinen eriarvoistuminen  

Leikkausten suhteen Nousiainen olisi toivonut vähintäänkin porrastamista.  Kun uusi rahoitusmalli palkitsee tutkinnoista ja niiden syntymisestä, mikä on kannuste koulutuksenjärjestäjälle pitää huolta niistä heikoimmista, jotka tarvitsevat eniten esim. moniammatillista tukea? Vaarana voi olla, että luisutaan kauemmas tasa-arvoisen koulutusjärjestelmän tavoitteesta. Nousiainen pelkää, että myös alueellinen eriarvoisuus saattaa kasvaa, kun eri puolilla maata koulutuksen saatavuus heikkenee:

– Aika fakiireja saavat koulutuksenjärjestäjät olla, että tehostavat toimiaan ja samalla panostavat siihen, että otetaan koppi myös kaikkein heikoimmassa asemassa olevista nuorista.

Onko tavoitteena tuottaa mahdollisimman nopeasti tutkintoja ja osaavaa työvoimaa työmarkkinoille vai toimiiko ammatillinen koulutus myös kasvatuksellisena ja sosiaalistavana instituutioina?

Pelisäännöt ja arviointia tarvitaan

Henkilökohtaisen opintopolun rakentaminen vaatii niin opiskelijalta kuin työnantajalta uudenlaista panostusta. Nousiainen peräänkuuluttaakin selkeitä pelisääntöjä työpaikoille erilaisten sopimusten toteuttamisesta.

Koulutuksenjärjestäjä tehtävä on toimia portinvartijana, joka näkee niin kokonaisuuden työpaikalla kuin opiskelijan edellytykset oppia. Työpaikalla tapahtuvaa oppimista tuleekin lähivuosien aikana arvioida siten että, mikä toimii ja mikä ei ja mihin suuntaan pitää kehittää.

Anna Linna ja Saku Lehtinen

Stadin aikuisopisto, Työelämä- ja oppisopimuspalvelut

*Toimihenkilökeskusjärjestö STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 17 jäsenliittoa ja noin 520 000 jäsentä. Sen tavoitteena on ”menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia”. (Lähde: STTK:n verkkosivut)

Oppisopimus.fi:n viestinnästä ja onnistumisista

Heti alkuun terveiset Suomen oppisopimuskoulutuksen järjestäjät ry:n kevätseminaarista (30.­–31.3.) ja kiitokset järjestäjille sekä puhujille. Allekirjoittaneet ovat olleet monen muun kanssa loppuviikon Jyväskylässä kuuntelemassa puheenvuoroja oppisopimuskoulutuksen nykytilasta ja etenkin tulevaisuudesta.

Tuoreita kuulumisia oppisopimusväelle toi mm. Opetus- ja kulttuuriministeriön talouspäällikkö Pasi Rentola ja opetusneuvos Mari Pastila-Eklund. Myös me pääsimme ääneen ja esittelemään OpsoDiili-koordinaatiohankkeessa saavutettuja tuloksia. Tuumittiin, että ne on hyvä kerrata vielä myös tässä blogissa. Mielellään luettaisiin myös muiden kuulumisia (edellä kirjoittaneiden lisäksi) ja yhteenvetoja tähän asti tehdystä sekä tulevasta.

Kanavat kasvussa

OpsoDiili-koordinaatiohankkeen yhtenä tavoitteena on oppisopimuskoulutuksen brändin kirkastaminen ja viestinnän kehittäminen. Koordinaatiohankkeen aikana oppisopimukselle on perustettu virallinen valtakunnallinen nettisivu Oppisopimus.fi ja sosiaalisen median kanavat: Facebook, Instagram, YouTube ja Twitter, joiden sisällöntuotannosta vastaamme. Oppisopimus.fi löytyy myös LinkedInistä. Kanavien rakentaminen on ollut pitkäjänteistä työtä, joka on alkanut tuottaa tulosta tasaisena seuraajamäärän kasvuna.

Työtehtäviin sosiaalisessa mediassa on kuulunut mm. maksetun mainonnan tekeminen ja muu käyttäjien aktivointi, kuten edelleen jatkuva Osaavat ihmiset -kampanja. #Osaavatihmiset kannustaa oppisopimuksen parissa olevia opiskelijoita, työnantajia, työpaikkaohjaajia ja oppisopimustoimijoita laittamaan hashtagin sisältäviä kuvia pienen tarinan kanssa Instagramiin. Tarkoituksena on kerätä hashtagin alle kattava kuvakollaasi, joka näyttää millaisia kasvoja oppisopimuksen takana oikein on. Laittakaa myös omia kuvianne näkyville!

Sosiaalisen median sisällöntuotantoon kuuluu oleellisena osana myös videoiden tekeminen. Tällä hetkellä suosituimmaksi videoksi on noussut helmikuussa Vierumäellä kuvattu liikunnan ohjauksen opiskelija Essin haastattelu, jota on katsottu Facebookissa yhteensä 1400 kertaa.

Oppisopimustoimijoita on kannustettu myös omaan sisällöntuotantoon ja aktiiviseen viestimiseen mm. webinaarien avulla. Viimeisimmässä webinaarissa käsiteltiin Facebook-mainontaa ja seuraavissa perehdytään some-suunnitelman tekemiseen ja kuvankäsittelyyn. Tulevat webinaarit löydät Facebookin OpsoDiili-ryhmästä ja Digiloikkaajat-ryhmästä. Jos et ole jo mukana ryhmissä, liity ihmeessä!

Tiedottamisen puolella tehtäviin on kuulunut mm. kannanotot reformiin, joita räätälöimme ja lähetimme kaikille suurimmille puolueille erikseen.

Tavataan tapahtumissa

Syksyn 2016 onnistumisiin kuului 12 paikkakunnalla järjestetty Innostu unelmista -kiertue, joka toi yhteen ura- ja opiskeluvalintoja miettivät 16­–29-vuotiaat nuoret, oppisopimustoimijat ja paikalliset kasvuyritykset. Kiertueen aikana tavoitettiin upeasti 4500 nuorta ja tunnelmiin voi palata Youtubessa.

Alkukesän ja syksyn aikana järjestetään opintoja päättäville 2. asteen opiskelijoille suunnatut Muutoksia-valmennukset. Työkaluja työelämään siirtymiseen ja oman jutun löytämiseen annetaan kohtaamisissa yhteensä viidellä eri paikkakunnalla, verkkovalmennuksessa ja yhteisessä tapaamisessa Jyväskylässä Oppisopimusviikolla. Lisätietoja valmennuksista on tulossa nettiin pian.

Loppuvuoden suurin koko hankeperheen yhteinen rutistus tuleekin olemaan valtakunnallinen Oppisopimusviikko 9.-13.10.2017, jonka aikana järjestetään tapahtumia ympäri Suomen ja nostetaan oppisopimusta esille myös mediassa. Viikko on parhaillaan rakenteilla ja lisätietoja tulee niin oppisopimus.fi-sivuille kuin tapahtumasivulle Facebookiin. Ilmoittaudu mukaan jo nyt!

Tutustu linkkeihin

Tämä blogikirjoitus on täynnä linkkejä, joista voit käydä tutustumassa tekemisiimme. Osan olet varmasti jo katsonut ja jotain voi olla kurkkaamatta. Kuten Jyväskylän seminaarissakin monesti todettiin, maailma ja oppisopimuskoulutus muuttuu väistämättä, mutta viestintää tarvitaan aina. Jos mieleen tulee kysyttävää tai ideoita, miten haluaisitte hyödyntää OpsoDiili-koordinaatiohankkeessa tehtyjä asioita omissa hankkeissanne tai toiminnassanne yleisesti niin ottakaa rohkeasti yhteyttä .

Kevätterveisin,

Susanne Forsberg, projektipäällikkö
Riina Stén, projektikoordinaattori
Minna Immonen, projektikoordinaattori

Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda

Uussuomalainen palapeli

Maahanmuuttaja, pakolainen, turvapaikan hakija, kiintiöpakolainen, turvapaikan saanut… On maahanmuuttajia ja maahanmuuttajia, mutta millä statuksella kukin on Suomessa. Osa on tullut töihin tai avioliiton kautta Suomeen. Ulkonäkökään ei kerro kaikkea.

Tässäpä sitä on ihmetelty ja opittu uutta MyOppis-hankkeen alkumetrit. Positiivisen yllätyksen on tuonut se, miten runsas joukko toimii maahanmuuttajien apuna ja tukena. Osa toimii työnsä puolesta ja osa vapaaehtoisuuden pohjalta. Vastaanottokeskus ja sen jälkeen kotoutumiseen liittyvät palvelut ovat sitä virallista puolta. Kotikunnan löytymisen jälkeen maahanmuuttajalle kuuluvat kaikki normaalit kuntalaisen palvelut. Toimijoina on myös lukuisa joukko erilaisia hankkeita. Hankkeiden harmina on usein lyhytkestoisuus ja hankehenkilöiden vaihtuvuus. Vapaaehtoistoimintaa ovat erilaiset ystävätoiminnat ja kohtaamispaikat. Kaikkia yksityishenkilöitä ja heidän panostaan kotoutumiseen ei osaa arvatakaan!

Miten maahanmuuttajat selviävät tässä kaikessa palvelujen ja aktiviteettien viidakossa? Entä tämä suomalaisten valtava innostus hoitaa kaikki asiat netin kautta? Monesti erilaisten tukien hakeminen sähköisesti on vaikeaa suomea äidinkielenään puhuvillekin. Mitä palveluja sinulle kuuluu? Entä sinulle? Osaatko suomea vai tyssääkö opiskelu ja työnteko siihen?

Ammatillisen koulutuksen reformin jälkeen koulutus on sujuvaa. Aiemman osaamisen entistä huolellisempi huomioiminen, henkilökohtainen opintopolku ja kielitietoinen opetus tuovat joustoa opintojen aloittamiseen ja toivottavasti myös työllistymiseen. Toivottavasti myös koulutuksen rahoitus ihan oikeasti mahdollistaa täsmäopintojen suorittamisen. Siis ihan oikeasti niin, että koulutuksen järjestäjän kannattaa tehdä yksityiskohtaiset henkilökohtaiset osaamisen kehittämissuunnitelmat jokaiselle. Rahoituksen ja järjestämisluvan mukaisten opiskelijamäärien vähetessä pessimisti helposti ajattelee, että maahanmuuttajat jäävät jalkoihin. Kannattaako koulutuksen järjestäjän nähdä vaivaa, jos opiskelupaikat täyttyvät muutenkin?

Ammatillisen koulutuksen muutosten jälkeen on tulossa maakuntauudistus, joka vaikuttanee kotoutumiskoulutusten järjestämiseen. Jatkuva muutos on siis edelleen totta. Palapelin palat ovat pahasti levällään ja mukana on paloja useammasta pelistä. Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen totesi, että kotouttamisen onnistuminen ratkaisee sen, onko lasku maahanmuuttajista positiivinen vai negatiivinen. Maahanmuuttajien ohjauksessa tarvitaan nyt erityistä toivon näkökulmaa ja vankkaa tahtotilaa Suomeen kotoutumisen onnistumiseksi.

MyOppis hankeverkostoon kuuluvat Oulun seudun koulutuskuntayhtymän lisäksi, Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä, Rovaniemen koulutuskuntayhtymä, Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä, Ammattiopisto Luovi ja Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos.

Virpi Virtanen
Projektityöntekijä
Kpedu, Keski-Pohjanmaan Oppisopimustoimisto

 

Etelä-Karjalassa oppilaitosyhteistyön uusia kokeiluja

Saimaan ammattiopisto Sampo, Saimaan ammattikorkeakoulu Saimia ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT) tuovat yrityksille tietoa työvoiman hankkimisesta ja erilaisten opiskelijatöiden teettämisestä. Oppilaitoskolmikolla on loppusuoralla yhteinen Opiskelijaosaamista tarjolla -kiertue Etelä-Karjalassa.

Kiertue tuli tarpeeseen. Koulutusreformin myötä on yhä tärkeämpää, että Sampon opiskelijat pääsevät tekemään käytännön töitä työelämään. Oppisopimus, työssäoppiminen ja asiakastyöt tukevat tätä ja niistä on molemminpuolinen hyöty sekä opiskelijalle, että työnantajalle. Saimiassa ja LUT:ssa on myös panostettu siihen, että opiskelijat pääsevät hyödyntämään oppimiaan asioita myös käytännössä. Tämän myötä opiskelijat lisäksi tutustuvat paikallisiin yrityksiin ja sitoutuvat alueeseen paremmin. Sampossa, Saimiassa ja LUT:ssa opiskelijoita on yhteensä 13 000, joten osaamista löytyy monenlaiseen työhön. Työnantajat voivat välittää myös työpaikkailmoituksia opiskelijoille oppilaitosten kautta.

opiskelijaosaamista

Opiskelijaosaamista tarjolla -tilaisuus Lemillä.

Tähän mennessä oppilaitokset ovat kiertäneet yhdeksässä kunnassa aamukahvitilaisuuksissa sekä yhdessä lounastilaisuudessa. Tilaisuudet ovat tavoittaneet yli 120 työnantajaa, minkä tuloksena opiskelijat ovat saaneet erilaisia töitä. Tilaisuuksissa yrittäjillä on ollut selkeitä haasteita ja kehityskohteita, joihin opiskelijoiden osaamisen hyödyntäminen on sopinut. Hannu Tuomela Niskan Hydrauliikka ja Raskasosa Oy:ltä osallistui tilaisuuteen Imatralla ja suosittelee tapahtumaa myös muille yrittäjille:

– Opiskelija on aloittanut muun muassa selvittämään, miten tiedonkulkua voisi parantaa tilausten käsittelyssä. On hienoa, kun opiskelija on mukana antamassa uusia näkökulmia toimintatapoihimme.

Kiertue on toteutettu oppilaitosten yhteishankkeena. Tilaisuuksien järjestämisessä ja markkinoinnissa Etelä-Karjalan Yrittäjät ja sen paikallisyhdistykset ovat olleet suuri apu. Kiertuetta ovat tukeneet lisäksi Etelä-Karjalan kauppakamari, Wirma Lappeenranta ja Imatran seudun Kehitysyhtiö.

Pauliina Papunen

Projektipäällikkö, Saimaan ammattiopisto Sampo

Lisätietoa kiertueesta: http://edusampo.fi/tietoa_samposta/tulevat_tapahtumat/loyda_tulevaisuuden_timantit_-_opiskelijaosaamista_tarjolla

OpsoDiili mukana juhlistamassa 60-vuotiasta Euroopan sosiaalirahastoa

investointejaihmisiin

Investointeja ihmisiin –teemalla 60-vuotiasta taivaltaan juhliva Euroopan sosiaalirahasto keräsi yhteen yli 20 hankehelmeä.

OpsoDiili oli mukana levittämässä oppisopimuksen ilosanomaa ja juhlistamassa 60-vuotiasta Euroopan sosiaalirahastoa (ESR) Vanhalla ylioppilastalolla Helsingissä torstaina  16.2.2017. OpsoDiilin ohella mukana oli parikymmentä muuta sosiaalirahaston rahoittamaa hankehelmeä.

Näytteilleasettajien hanke-esittelyjen ohella Maarit Tastulan juontama tilaisuus sisälsi keskusteluja muun muassa erilaisista koulutusväylistä, osallisuudesta ja osattomuudesta sekä Suomen työelämästä. Tämän lisäksi taidetta tarjosivat Pop & Jazz Konservatorion Tom Efrati ja Eveliina Lähdevuori, läänintaiteilija Mertsi Lindgren ja laulutaiteilija Jasmin Helmi sekä Eemi Jämbäck ja Vilma Suuraho Sirkus Magentasta. Ravintola Loop tarjoili tilaisuuden osallistujille herkullista naposteltavaa hävikkiruoasta.

OpsoDiilin ständillä oppisopimustietoa jakoivat Susanne Forsberg, Riina Stén, Minna Immonen ja Saku Lehtinen.

 

Oppisopimus näkyi ja tuoksui Educa-messuilla

Oppisopimus.fi osallistui Suomen suurimpaan opetus- ja kasvatusalan tapahtumaan Educa-messuille 27.-28.1.2017. Osastolla vieraili kahden päivän aikana useita satoja ihmisiä ja popcornin makuun pääsi noin tuhat messukävijää.

Ständillä jaettiin oppisopimustietoutta ja Mitä haluaisit oppia? -seinälle kirjoittaneet palkittiin popcornilla, jonka tuoksu veti ihmisiä puoleensa ruuhkaksi asti. Seinä täyttyi kävijöiden oppimisunelmista ja sai uudet tapetit molemmiksi messupäiviksi. Tarjolla oli myös painotuoreita oppisopimusesitteitä, kangaskasseja ja frisbeitä. Messutunnelmia päivitettiin ahkerasti Instagramiin.

Messujen kävijät olivat pääasiassa opettajia, muuta koulutushenkilöstöä ja kasvatusalan opiskelijoita. Popcorn toimi houkuttimena, mutta oppisopimuskoulutus kiinnosti aidosti ja ihmiset pysähtyivät juttelemaan. Keskusteluissa käytiin usein läpi oppisopimuskoulutukseen hakeutumisen vaiheita. Myös reformin vaikutuksista kysyttiin monesti. Osa kävijöistä haki yleistietoa jälkikasvulleen ja oppisopimuksella opiskelleitakin pysähtyi vaihtamaan ajatuksia.

Kiitos kaikille kävijöille

Yhteensä Educassa vieraili yli 16 500 opetus- ja koulutusalan ammattilaista. Kahden päivän messurutistukseen osallistuivat Terhi Haapaniemi, Terhi Halonen, Minna Immonen, Saku Lehtinen, Maila Makkonen, Riina Stén ja Susanne Forsberg. Tapahtuman järjestää yhteistyössä Messukeskus ja Opetusalan ammattijärjestö OAJ. Seuraava Educa on 26.-27.1.2018.